Howard Mittelmark & Sanda Newman - How Not to Write a Novel: 200 Classic Mistakes and How to Avoid Them

Ihanaa kun kirjoittamisesta kertovan kirjan nimi on How Not to Write a Novel: 200 Classic Mistakes and How to Avoid Them--A Misstep-by-Misstep Guide. Kirjan nimeämiseen ei viitattu missään kohtaa tätä kirjoittamisopasta, mutta kaunokirjallisen teoksen nimessä tällainen tyyli voisi ehkä olla yksi näistä mainitusta kahdestasadasta virheestä. Minulle myytiin kirja kertomalla, että Mittelmark ja Newman ovat kustannustoimittajia, jotka ovat uransa aikana hylänneet lukemattoman määrän teoksia ja ovat tähän kirjaan koonneet kaikki yleisimmät toistuvat virheet, joita kustantamattomissa kirjoissa on tullut vastaan.

Sinällään tuo voi olla ihan todellinen kuvaus tapahtumista, mutta valitettavasti itse kirja on kuitenkin selkeästi enemmän viihdettä kuin mitään vakavasti luettavaa oppimateriaalia. Sinällään Mittelmark ja Newman osuvat välillä oikeinkin hyvin keksiessään ihan kauheita esimerkkejä miten kirjoittaja voi lukijansa karkoittaa. Suuri osa vinkeistä sinällään on melko itsestäänselviä. Jos esimerkiksi päähahmo on erityisen lahjakas sukeltaja ja pystyy pidättämään hengitystään viisi minuuttia veden alla, pitää tämä kertoa mieluummin jo ennen kuin juoni vaatii hahmoa pidättämään hengitystään viisi minuuttia. Tai miten kirjailija ei varsinaisesti voi kuvailla kirjassaan asioita sanoinkuvaamattomiksi vaikuttamatta vähän hölmöltä.

Nyt kun lukemisesta alkaa olla jo jokunen viikko, en oikeastaan osaa nimetä enää mitään asiaa, jonka voisin sanoa oppineeni tästä kirjasta. Ei tule varsinaisesti mieleen mitään varsinaista oivallusta, joka olisi syntynyt tai virhettä, jonka yhtäkkiä nyt huomaisin omassa tekstissäni. En joka tapauksessa meinannut kirjoittaa naiseksi naamioituvasta Joseph Mengelestä tai kuvailla hahmojen pitkiä ja mitenkään mihinkään liittymättömiä unia. Vähän tavallisempia hylkäykseen johtaneita virheitä käsittelevä kirja olisi varmaan ollut vähän hyödyllisempi, mutta toisaalta myös varmasti kymmeniä kertoja tylsempi. 

Hauskana erikoishuomiona jotkin varoittavat esimerkit muistuttavat kovasti julkaistuja ja erittäin hyviä kirjoja. Yksi esimerkki kuulostaa aivan Alastalon salilta kun kirjoittajat esittelevät miten ei pidä liikaa jäädä samoilemaan henkilöiden sisäiseen maailmaan vaan pitäisi keskittyä edistämään tarinaa. Toisessa kohtaa taas varoitetaan jäämästä liikaa kuvailemaan tavaroita tai ainakaan ihastelemaan merkkituotteita, mikä taas on mitä Bret Easton Ellis tekee American Psychossa koko kirjan ajan erittäin onnistuneesti. Seuraava pätkässä voisi yhtä hyvin olla Patrick Patemanin pääosassa:
“Gruff sped on, shifting into third gear to gain a few miles on his pursuers. The car was a 2006 Montalban coupe, with double wishbone suspension both front and rear, and high-performance tires. The upholstery was the finest Corinthian leather, stitched in a herringbone pattern, with integrated headrests and power-adjustable lumbar support--”
Jännittävää miten Alastalon salissa on noussut esiin melkein jokaisessa sen lukemisen jälkeen kirjoittamassani Tavaus-tekstissä. On se vaan huikea kirja. Pitäisi saada aikaiseksi kirjoittaa siitä tänne.

Joka tapauksessa, ei erityisen painavaa asiaa tällä kertaa. Ihan viihdyttävä kirja sinällään, mutta ihan hirveän paljon viisaampi en tämän jälkeen välttämättä koe olevani. Kirja ei ole erityisen pitkä, mutta siitä huolimatta vitsi alkaa myös käydä vanhaksi jossain ehkä puolivälin paikkeilla. Humoristeina Mittelmark ja Newman eivät ihan saa kannettua juttua loppuun asti vaan kirjan loppuosa tuli luettua enemmän velvollisuudesta kuin aidosta halusta oppia tai nauraa. Ei voi mitenkään vahvasti suositella, mutta tulipahan luettua.
 


Mitä lukisit seuraavaksi? Valitse tai vältä jotain näistä aiemmin tavatuista!


Mika Waltarin kirja Aiotko kirjailijaksi? aloitti Tavauksen kesäteeman ja oli iästään huolimatta selvästi tätä käyttökelpoisempi opas. Kestänyt hienosti aikaa.
Bret Easton Ellisin American Psycho on aina vain loistava. Kauhea, mutta loistava. Jotain ihan muuta melkein mihin tahansa verrattuna.




Kommentit