Neil Gaiman - American Gods

Joku joskus sanoi jotain sen tyyppistä, että ”Philip K. Dick oli mies, jonka ideoilla olisi voinut luoda loistavan sci-fi -kirjailijan uran”. Minulla on Neil Gaimanista vähän sama fiilis.  Gaimanilla on ihan tosi siistejä visioita ja sitten se kirjoittaa niiden päälle ihan järjettömän pitkiä kirjoja, joista loppuu höyry aina viimeistään puolivälin paikkeilla. Olin lukenut American Godsin joskus aikoinaan ja muistelin, että sekin oli ihan liian pitkä. Nyt tulin katsoneeksi American Gods -televisiosarjasta toisen kauden ja se oli varsin mainio, joten ajattelin testata kirjankin uudestaan.

Yhä ihan liian pitkä, mutta aivan ok silti.

American Gods kertoo nykypäivän USA:sta, jossa kaikki henkimaailman olennot todella ovat olemassa ja kävelevät ihmisten keskuudessa kuin Mustanaamio konsanaan. Tässä maailmassa pikkurikollinen nimeltään Shadow Moon päätyy yllättäen Wednesday-nimisen vanhan huijarin leipiin. Wednesday alkaa paljastaa maailman todellista laitaa Shadow’lle ja imee tämän mukaan jumalten ja abstraktien olentojen väliseen sotaan. Kirjassa kaksikko seikkailee ympäri ämpäri, kaikkea jännää ja vähemmän jännää tapahtuu ja lopulta kaikki on taas ihan hyvin.

Tämänkin kuunteli äänikirjana ja tällä kertaa sillä selvästi oli vaikutusta kokemukseen. Tässä versiossa oli mukana runsaasti eri näyttelijöitä ja kaikki repliikit luki aina kunkin hahmon lukija. Laatu oli kauttaaltaan korkea ja varsinkin Wednesdayn ääni oli aivan erinomainen ja itse asiassa muistutti hyvin paljon tv-sarjan Wedensdaytä. Pelkästään jo tuotantoarvojen vuoksi tämä oli ihan kokemisen arvoinen äänikirjana.

American Gods on jännä kirja kun kaikki sen osat ovat niin hyviä. Hahmot ovat hauskoja, mielenkiintoisia ja pidettäviä, juoni on jännittävä ja kiinnostava, mystiset kokemukset ovat sopivan symbolisia jne. mutta kaikkea tätä vain on tungettu kirjaan ihan liikaa. Loputtomat kohtaukset ja paikat seuraavat toisiaan ja kaikki selitetään auki perinpohjaisesti ja ihan vain asioiden listoissa on aina ainakin neljäkymmentä kohtaa jokaisessa eikä niitäkään ole voitu kustannustoimittaa yhtään lyhyemmiksi. Sopivasti tiivistämällä ja jättämällä uuskumman hengessä asioita vähän enemmän auki olisi voinut säästää paljon sivuja ja tarjota paljon iskevämmän kokemuksen lukijalle. Nyt puutumus ehtii iskeä jo kauan ennen loppua.

Ei ehkä pysty mitenkään täysin varauksettomasti suosittelemaan. Televisiosarjan katsominen voi olla oikeasti jopa parempi vaihtoehto tällä kertaa. Varmasti monelle silti hyvä kirja, mutta minua ei saanut pidettyä otteessaan loppuun saakka.