Katri Lipson - Kosmonautti

Kaverilta lainattua. Neuvostoliitossa sattuu ja tapahtuu.

Kosmonautti kertoo Neuvostoliitosta ja vähän ihmiskohtaloistakin. Sergei haaveilee lentämisestä ja opettajasta, opettaja haaveilee Sergeistä, Sasa haaveilee ehkä myös vähän Sergeistä ja muut eivät haikailekaan oikein mitään. Se on kai sitä sosialistista realismia.

Mukava kirja, mutta ei tästä kyllä yhtään mitään sanottavaa keksi. Hyvä ja luettava ja ihan mielenkiintoinenkin, mutta jotenkin ehkä lopulta mitäänsanomaton. Ei silleen räikeän ärsyttävän mitäänsanomaton, vaan yksinkertaisesti vain silleen, että ei tätä varmaan tule vuosien kuluttua paljon muisteltua.

Kirjassa on valittu rikkoa kerronnan lineaarisuutta ympäriinsä ja asioita ei kahlata läpi kronologisesti. Ratkaisu toimii, melkein. Mutta ei sitten kuitenkaan ihan täysin. Jostain syystä vähän tekemällä tehdyn oloinen, vaikka ihan kiusallisen lähelle hyvää päästäänkin. Mutta ei se haitannutkaan. Ihan jees, mutta vähän laimean fiiliksen jätti siis tälläkin alueella.

Mukaan mahtuu kuitenkin aika mainioita henkilöitä. Sellaisia aidon oloisia ja vähän hassahtaneita, osittain elämää suurempia sankareita. Voimisteleva neuvostojohtaja ja hyperpätevä kameramies ainakin jäivät mieleen.

Ei pysty, liian hapotonta. Kaikin puolin ihan, ellei jopa oikein, kiva. Välillä tämmöisiäkin.